Seurantaohjelma
Ilmanlaadun seurantaohjelma
Ilman rikkidioksidipitoisuuksia (SO2) mitataan, jotta voitaisiin määrittää pitoisuustasot ja seurata päästöjen vaikutusta maaperän ja vesistöjen happamoitumiseen sekä muihin ympäristömuutoksiin. Rikkiyhdisteillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, kasvillisuuteen ja happamoitumisen kautta myös raskasmetallien liikkuvuuteen. Sadevesistä mitattavan laskeuman seuranta on tärkeää osin samasta syystä, mutta ennen kaikkea sen sisältämien eliöstölle myrkyllisten ainesosien, kuten raskasmetallien, vuoksi. Raskasmetalleja tutkitaan myös ilman erikokoisista hiukkasista. Tietojen avulla voidaan arvioida ilmansaasteiden vaikutusalueen laajuus ja yhdistää saasteet maa- ja vesiekosysteemeissä havaittaviin vaikutuksiin. Seurantaohjelman ilmanlaadun mittausasemia sijaitsee Svanvikissa ja Karpdalenissa. Näillä kahdella asemalla tehdään ilmatieteellisiä mittauksia, mitataan jatkuvasti ilman rikkidioksidipitoisuutta sekä raskasmetallipitoisuuksia ilmassa ja sadannassa. Vettä kerätään viikon ajan, minkä jälkeen sen raskasmetallikertymä (kupari (Cu), nikkeli (Ni), koboltti (Co), lyijy (Pb), kromi (Cr), sinkki (Zn) ja arseeni (As)) määritetään. Lisäksi hyödynnetään Raja-Joosepin, Kevon, Jäniskosken ja Karpbuktin ja Andøyan sekä Pallaksen Matorovan mittaustuloksia. Kaksi viimeksi mainittua ovat vertailuun tarvittavia tausta-asemia. Seurannan täydennystarve Vuonna 2007 käynnistynyt ilmanlaadun seuranta pohjautuu pitkäaikaisiin kansallisiin seurantoihin. Seuranta kattaa kuitenkin vain osan ympäristöasiantuntijoiden laatiman seurantaohjelman suosituksista. Suositusten mukainen seurannan täydentäminen on tärkeää, kun halutaan seurata Petsenganikelin sulaton uudistamisen vaikutusta ympäristöön. Tämä edellyttää jatkuvaa rikkidioksidin sekä kuormittavan laskeuman seurantaa kaikilla ohjelman asemilla. Venäjällä Zapoljarnyissä sijaitsevan mittausaseman liittäminen yhteiseen seurantaohjelmaan on myös tarpeen. Lisäksi vallitsevien tuulten alapuolelle päästölähteistä koilliseen on perustettava uusi seuranta-asema. Edellytyksenä on kuitenkin mittauslaitteiden ja menetelmien vertailukelpoisuus seurantaohjelman muiden asemien käytäntöjen kanssa. Tällä hetkellä tiedetään vähän pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP)POP |
Pysyvät orgaaniset yhdisteet (persistent organic pollutants, POPs) ovat haitallisia orgaanisia aineita, joita luonnon prosessit hajottavat erittäin hitaasti. Ne ovat kaukokulkeutuvia ja kerääntyvät eliöihin. Jotkin POP-yhdisteet ovat luonnossa syntyneitä, mutta suurin osa on ihmisperäisiä. Esimerkiksi hyönteismyrkkynä käytetty DDT on pysyvä orgaaninen yhdiste.
PAH |
Polyaromaattiset hiilivedyt (polyaromatic hydrocarbons, PAHs) ovat haitallisia yhdisteitä, joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Niiden on havaittu aiheuttavan syöpää, mutaatioita ja sikiövaurioita. PAH-yhdisteet ovat yksi laajimmalle levinneistä orgaanisista haitta-aineryhmistä.
Hg |
Elohopea (Hg) on alkuaine, joka kuuluu metalleihin. Elohopea ja erityisesti orgaaniset elohopeayhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä. Elohopea kertyy eliöihin ja rikastuu ravintoketjussa. Ihmiset saavat suuren osan elohopeakuormastaan kaloista.
Norja: Norsk institutt for luftforskning
Venäjä: Мурманское Управление По Гидрометеорологии И Мониторингу Окружающей Среды