Seurantaohjelma

Raja-alueen pitkäaikainen ympäristönseurantaohjelma

Project Area Suomen, Norjan ja Venäjän raja-alueella suurin ympäristön tilaan vaikuttava tekijä on Kuolan niemimaalla sijaitseva kuparia, nikkeliä ja rikkihappoa tuottava Petsenganikel-kombinaatti.

Kombinaatin päästöt sisältävät erittäin suuria määriä rikkidioksidia ja raskasmetalleja, enimmäkseen nikkeliä ja kuparia. Viime vuosina tapahtuneiden ja suunnitteilla olevien kombinaatin päästöjen merkittävään vähentämiseen tähtäävien toimien odotetaan parantavan ympäristön tilaa.

Kaikilla kolmella valtiolla on ollut Paatsjoen vesistöalueella omat seurantaohjelmansa. Kansalliset seurantaohjelmat on laadittu valtakunnallista seurantaa varten, joten niiden mittausverkosto on harva, ja mitattavat parametrit eivät riitä tuottamaan kattavaa tietoa muutoksista raja-alueen ympäristön tilassa. Seurantatiedon pirstoutuminen eri lähteisiin vaikeuttaa sen tehokasta hyödyntämistä ja siten ympäristön tilan kokonaisvaltaista hahmottamista.

Norjalais-suomalaisen rajavesistökomission aloitteesta ja Murmanskin alueen ympäristöviranomaisten tuella päätettiin kehittää yhteinen pitkäaikainen tehokas seurantajärjestelmä ympäristön tilan muutosten tarkkailuun. Tämä seurantaohjelma luotiin Interreg IIIA Kolarctic -yhteistyöhankkeella vuosina 2003–2006, ja sitä kehitettiin edelleen Kolarctic ENPI -yhteistyöhankkeella vuosina 2012–2014.

Ohjelma perustuu sekä osallistujamaiden kansallisiin seurantoihin että hankkeissa tuotetun uuden tiedon perusteella laadittuihin suosituksiin. Sen avulla pystytään paremmin ottamaan huomioon alueelle luonteenomaiset tekijät kuten Petsenganikelin päästömäärien muutokset ja niistä johtuva kuormitustason vaihtelevuus. Mikäli alueen päästöt vähenevät tai loppuvat kokonaan Kuolan kaivos- ja metalliteollisuusyhtiön uudistusten seurauksena, pystytään ohjelman avulla jäljittämään myös tämän positiivisia seurauksia luonnolle.

Maiden yhtenäistetty seurantaohjelma otettiin käyttöön vuonna 2007. Ohjelma sisältää maaekosysteemien, ilmanlaadun ja kuormittavan laskeuman sekä vedenlaadun ja vesiekosysteemien seurantaa. Vesiekosysteemien kattavampi biologinen seuranta suunniteltiin vuonna 2014 ja siihen kuuluvat kasvi- ja eläinplanktonnäytteenotto, piilevä- ja pohjaeläinseuranta, vesikasviseuranta ja kalayhteisöjen monitorointi. Seurattavat parametrit vaihtelevat seurantakohteittain.”

Yhtenäistetyn seurannan onnistumiseksi tehdään jatkuvaa tiedon laaduntarkkailua, ja myös tulosten raportointi on yhdistetty. Tällä hetkellä vain ohjelman ne osat, jotka eivät vaadi ylimääräistä rahoitusta kansallisen seurannan lisäksi, on mahdollista toteuttaa.

Sivun kuvat: Lapin ELY