Ympäristöuhat

Petsenganikelin rikkidioksidi- ja raskasmetallipäästöt

Ilmanlaatuun Inarin–Paatsjoen alueella vaikuttaa merkittävästi Venäjän kaupunkien Nikkelin ja Zapoljarnyin metalliteollisuuden päästöjen määrä. Viime vuosikymmenien aikana teollisuuslaitoksista on levinnyt luontoon suuria määriä rikkidioksidia ja raskasmetalleja.

Nikkelin sulatto ja Zapoljarnyin pasutuslaitos perustettiin vuonna 1933. Ensimmäisen kolmen tuotantovuosikymmenen aikana rikkidioksidipäästöt olivat arviolta 100 000 tonnia vuodessa. Tuolloin käytetty paikallisesti louhittu malmi sisälsi arviolta 6,5 % rikkiä.

Vuodesta 1971 eteenpäin sulatto alkoi käyttää Norilskista tuotua malmia, jonka rikkipitoisuus oli suuri, lähes 30 %. Raaka-aineen muuttumisen seurauksena rikkipäästöt lisääntyivät dramaattisesti. Päästöt olivat suurimmillaan vuonna 1979, jolloin ne olivat arviolta 400 000 tonnia.

1990-luvulla rikkidioksidipäästöt vähenivät ensin nikkelin ja kuparin tuotantotason laskun ja myöhemmin paikalliseen malmiin siirtymisen sekä yhtiön ympäristösuojelua edistävien toimenpiteiden seurauksena. Vaikka nykyiset päästöt ovat vähäisempiä kuin 1980-luvulla, Nikkelin alueella ilmasta mitatut rikkidioksidipitoisuudet ylittävät edelleen herkille lajeille kriittisen tason.

Kuolan kaivos- ja metalliteollisuusyhtiön mukaan Petsenganikel-kombinaatista leviää luontoon noin 100 000 tonnia rikkidioksidia vuosittain. Määrä on korkeampi kuin Suomen koko rikkidioksipäästöt (noin 60 000 tonnia), ja yli viisi kertaa enemmän kuin Norjan päästöt (noin 18 000 tonnia) vuonna 2010.

Myös useita raskasmetalleja, pääasiassa nikkeliä (Ni) ja kuparia (Cu) sekä kobolttia (Co) ja arseenia (As), vapautuu ympäristöön tuotantoprosessien aikana. Vuonna 1977 nikkelipäästöt olivat noin 539 tonnia ja vastaavasti kuparipäästöt noin 323 tonnia. Kuolan kaivos- ja metalliteollisuusyhtiön virallisten tietojen mukaan vuonna 2009 nikkelipäästöt olivat yhteensä 330 tonnia ja kuparipäästöt 158 tonnia.

Raja-alueen ilmanlaatuun vaikuttaa myös muita tekijöitä, mutta Petsenganikel-kombinaatin päästöihin verrattuna niiden vaikutus ympäristöön on kuitenkin vähäistä.

Päästöt vahingollisia ihmiselle ja ympäristölle

Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ilmanlaadussa ovat vahingollisia ihmisen hengityselimille. Lisäksi rikkihappo ja sulfaatit hiukkaspäästöinä vaikuttavat epäsuorasti ihmisen terveyteen. Rikkidioksidi on hapanta kaasua, joka yhdistyessään ilmakehässä vesihöyryyn tuottaa happosateita.

Sekä kuivan että märän rikkilaskeuman on havaittu vaurioittavan ja tuhoavan kasvillisuutta. Laskeumalla on haitallisia vaikutuksia myös mm. maaperään, vesistöihin ja rakennusmateriaaleihin.

Hivenaineet ovat olennaisen tärkeitä ihmisruumiin aineenvaihdunnan ylläpitäjiä. Liian korkeat pitoisuudet näitä aineita voivat kuitenkin aiheuttaa myrkytyksen. Petsenganikelin sulatot päästävät ilmaan joitakin hivenaineita, kuten esimerkiksi raskasmetalleja kuparia ja kobolttia. Monet raskasmetallit ovat myrkyllisiä jo pieninäkin määrinä, ja jotkut niistä aiheuttavat syöpää. Ne eivät hajoa luonnossa, sitoutuvat huonosti pois eliöiden saatavilta ja kertyvät kasveihin ja eläimiin siirtyen ravintoketjussa ylöspäin.

Petsenganikel-kombinaatin uudistaminen

Kuolan kaivos- ja metalliteollisuusyhtiö käynnisti Petsenganikelin uudistamisohjelman päästöjen vähentämiseksi vuonna 2001. Tavoitteena oli vähentää noin 90 prosenttia rikkidioksidipäästöistä ja 95 prosenttia raskasmetalli- ja hiukkaspäästöistä vuosituhannen vaihteen tasosta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on suunniteltu uuden pasutuslaitoksen rakentamista Zapoljarnyiin ja uuden sulaton rakentamista Nikkeliin. Lisäksi on suunniteltu Nikkelin rikkihappolaitoksen uudenaikaistamista tehostamalla rikkidioksidin käyttöä 45 prosentilla. Osa uudistuksista on jo toteutunut, mutta kaikki ei ole sujunut suunnitelmien mukaisesti. Kuolan kaivos- ja metalliteollisuusyhtiö ilmoitti, että Nikkelin sulaton uudistaminen maksaa paljon enemmän kuin arvioitu, mutta suunniteltua päästötasoa silti ei pystytä saavuttamaan. Uudistusten aloittamisesta kymmenen vuoden aikana rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet kolmanneksella. Raskasmetallipäästöjen vähentymistä ei kuitenkaan ole havaittavissa, vaan ne ovat päinvastoin jopa nousseet v. 2004 jälkeen.

Kuva: Juha Riihimäki