Seurantaohjelma kattaa Norjan, Suomen ja Venäjän raja-alueen, jonka vedet laskevat eri reittejä pitkin Pohjoiseen jäämereen. Raja-alue sijaitsee kaakosta pohjoiseen kaartavan suuren Maanselän vedenjakajan itä- ja koillispuolella.
Merkittävimmät ihmistoiminnan vaikutukset vesistöihin ovat Petsamon alueen kaivos- ja metalliteollisuudesta tuleva rikki- ja raskasmetallikuormitus, sekä Inarijärven ja Paatsjoen säännöstely. Raja-alue altistuu myös haitallisten aineiden
kaukokulkeumalle.
Kaukokulkeuma
Kaukokulkeuma tarkoittaa ilman epäpuhtauksien leviämistä tuulten mukana laajalle alueelle kauas päästölähteistä. Kaukokulkeutuvia haitta-aineista ovat esimerkiksi raskasmetallit ja rikkidioksidi.
Erityisesti arktiselle alueelle päätyy kaukokulkeutuvia ympäristömyrkkyjä.
Lähes kaikki ympäristöön tuleva kuormitus päätyy ennemmin tai myöhemmin vesistöön. Osa kuormituksesta päätyy suoraan vesistöihin esimerkiksi teollisuuden jätevesinä. Paatsjoen alajuoksu altistuu laajamittaisen kaivostoiminnan ja metalliteollisuuden päästöille, jotka uhkaavat eliöstön hyvinvointia. Yksi eniten saastuneimmista vesistä on Kuetsjärveen laskeva verrattain pieni Kolosjoki, sillä sulaton jätevedet valuvat jokisuuhun. Toinen erittäin pahasti saastunut alue on kaivos- ja metalliteollisuuslaitosten välitön ympäristö vesistöineen.
Suoran vesistökuormituksen lisäksi saastumista tapahtuu ilmateitse. Ilmansaasteet päätyvät laskeuman mukana joko suoraan tai maaperän kautta lähialueiden vesistöihin ja osa leviää kaukokulkeumana laajemmalle. Inarin–Paatsjoen alueella ilmateitse kulkeutuvat saasteet vaikuttavat merkittävimmin suoralta kuormitukselta turvassa olevilla pienten järvien alueilla sekä alueilla, jotka sijaitsevat tuulensuunnassa päästölähteiden yläpuolella tai joilla ei ole lainkaan vesiyhteyttä Paatsjokeen. Suoraan tai ilman kautta vesistöihin tulevan kuormituksen lisäksi maaperään kohdistuvan kuormituksen saasteet huuhtoutuvat vesistöihin joko pintavaluntana tai maaperää pitkin.
Maa- ja metsätalouden vaikutukset alueen vesistöihin vaihtelevat maittain. Suomen puolella valtaosa metsistä sijaitsee suojelualueilla ja metsätalouden vaikutus ympäristöön on vähäinen. Norjan ja Venäjän puolella suojeltuja metsäalueita on Suomea vähemmän, ja metsätaloutta harjoitetaan yleisemmin. Maataloutta on Suomen ja Venäjän alueilla hyvin vähän, mutta Norjan puolella on Paatsjoen läheisyydessä joitakin maatiloja.
Lisätietoa raja-alueen ympäristön tilasta löytyy näiltä sivuilta sekä julkaisuissa:
Stebel, K., Christensen, G.N., Derome J. and Grekelä I. (editors). 2007. State of the Environment in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area. The Finnish Environment 6/2007
Carolyn Symon (Environmental Editing Ltd) Paatsjoki-ohjelma – Yhteistyöraportti 2008
Puro-Tahvanainen, A., Zueva, M., Kashulin, N., Sandimirov, S., Christensen, G.N. and Grekelä, I. 2011. Pasvik Water Quality Report. Environtal Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area
Ylikörkkö, J., Zueva, M., Kashulin, N., Kashulina, T., Sandimirov, S., Christensen, G., Jelkänen, E. 2014 Pasvik Water Quality until 2013
Puro-Tahvanainen, A., Aroviita, J., Järvinen, E.A., Kuoppala, M., Marttunen, M., Nurmi, T., Riihimäki, J., Salonen, E. 2013. Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009
Sivun kuvat: Lapin ELY (kaatunut puu), Esko Jaskari (vesistö)
Seurantaohjelma kattaa Norjan, Suomen ja Venäjän raja-alueen, jonka vedet laskevat eri reittejä pitkin Pohjoiseen jäämereen. Raja-alue sijaitsee kaakosta pohjoiseen kaartavan suuren Maanselän vedenjakajan itä- ja koillispuolella.
