Seurantaohjelma

Vesiympäristön seuranta

Maastomiehet ottamassa vesinäytettä talvella

Vesiekosysteemien muuttujien seuranta antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka ympäristökuormitus ja sen muutokset vaikuttavat alueen veden laatuun ja vesiluontoon.

Petsenganikelin kombinaatin uudistamistöiden myötä alueen kuormitustasoon on odotettavissa alenemista. Raja-alueen vesiympäristöissä tapahtuvia muutoksia on syytä seurata niin Inarijärven ja Paatsjoen pääuoman kuin joesta kaukana olevien pienten järvienkin osalta. Seurattavat järvet sijaitsevat Jarfjordin ja Vätsärin alueella sekä Petsenganikelin ympäristössä ja sen eteläpuolella.

Inarijärvi ja Paatsjoki

Paatsjoen pääuoman alajuoksulla teollisuuden vaikutukset näkyvät selvästi. Päästölähteiden jälkeinen osuus on huomattavasti heikommassa kunnossa kuin joen yläjuoksu ja Inarijärven alue. Seuranta-ohjelma suositellaankin toteutettavaksi niin, että seurattavat paikat muodostavat jatkumon sulattojen lähellä olevilta saastuneilta alueilta kauemmaksi.

Seurantaohjelman toteutumisesta vastaavat viiden eri organisaation asiantuntijat Suomessa, Norjassa ja Venäjällä. Vedenlaadun yhteinen seuranta on aloitettu vuonna 2007. Ohjelmaan lukeutuvat vuosittaiset vedenlaadun tarkkailut, ja harvemmin toistettavat sedimenttitutkimukset. Lisäksi monitorointisuunnitelman päivityksessä vuonna 2014 suositellaan aloitettavaksi biologiseen seurantaan kuuluvat plankton-, piilevä-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalastotutkimukset.

Vedenlaadun tarkkailu on tärkeää perusseurantaa ja se kertoo vesistön kemiallisesta tilasta. pH:ta, sähkönjohtokykyä, värin muutoksia, metallipitoisuuksia ja ravinnepitoisuutta seuraamalla on mahdollista saada tietoa vesiympäristön tilan kehityksestä saastetason muuttuessa. Veteen päätyneet haitta-aineet laskeutuvat hitaasti vesistöjen pohjille kertyen sedimenttikerrokseen, joka kasvaa noin yhden millimetrin vuodessa. Sedimenteistä voidaankin tutkia muutoksia ympäristön tilassa eri aikoina. Seurannoissa tutkitaan raskasmetalleja ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POPs)

POP

Pysyvät orgaaniset yhdisteet (persistent organic pollutants, POPs) ovat haitallisia orgaanisia aineita, joita luonnon prosessit hajottavat erittäin hitaasti. Ne ovat kaukokulkeutuvia ja kerääntyvät eliöihin.

Jotkin POP-yhdisteet ovat luonnossa syntyneitä, mutta suurin osa on ihmisperäisiä. Esimerkiksi hyönteismyrkkynä käytetty DDT on pysyvä orgaaninen yhdiste.

.

Biologinen seuranta auttaa tarkkailemaan vesiekosysteemien ekologista tilaa. Vesikasviseuranta auttaa säännöstelyn vaikutusten arvioinnissa, samoin kuin pohjaeläinseuranta. Pohjaeläinyhteisön perusteella voidaan arvioida myös vesistön haitta-ainepitoisuuksien vaikutusta samoin kuin planktonseurannallakin. Vesiekosysteemin kunto on myös havaittavissa kenties selkeimmin kaloissa, joilla on todettu sairauksia ja epämuodostumia päästölähteiden lähivesissä.

Kalaston seuranta Paatsjoessa on tärkeää, sillä kalat reagoivat herkästi ympäristön muutoksiin. Erityisesti pohjaeläimiä syövä pohjasiika on hyvä bioindikaattori, mutta myös muikkua, ahventa, haukea ja taimenta tutkitaan. Kalojen kudoksista otetaan näytteitä syyskesällä. Raja-alueella on runsaasti virkistys-, kotitarve- ja ammattikalastajia, joiden saamia saaliita käytetään ihmisravinnoksi, mikä lisää kalastotutkimusten merkittävyyttä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille.

Vesiekosysteemien seurantatulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä. Vaikka usein suurin huomio laadunvarmistamisessa kohdistuu pelkkiin laboratoriomenetelmiin, virheitä saattaa tapahtua myös näytteitä otettaessa tai siirtäessä. Eri tutkimuslaitosten ottamia näytteitä, laboratorioanalyysejä ja raportointia on vertailtava avoimesti.

Tulevaisuudessa tulisi tutkia lisää pysyvien orgaanisten yhdisteiden ja raskasmetallien yhteisvaikutusta sekä niiden yhteyksiä kalojen sairastavuuteen ja epämuodostumiin.

Pienet järvet

Jarfjordin ja Vätsärin alueella sekä Petsenganikelin ympäristössä on erityyppisiä vesiekosysteemeihin liittyviä ympäristöongelmia. Pahimmat ongelmat ovat päästölähteiden lähellä sijaitsevissa vesistöissä. Vedenlaadun tarkkailu on ympäristönseurannassa tärkeimpiä menetelmiä.

Vedenlaatua on seurattava vuosittain riittävän monesta järvestä, jotta tuloksista saadaan luotettavia ja vedenlaadun todellinen kehitys kartoitettua. Näytteet otetaan järvistä syksyisin veden täyskierron aikana, jolloin laatu on mahdollisimman tasainen eivätkä lämpötilakerrostumat vääristä tuloksia.

Sedimenttitutkimukset antavat tietoa ilmansaasteiden historiallisista suunnista, alkulähteistä ja taustapitoisuuksista. Pohjoisten järvien sedimenttikertymä on alle yhden millimetrin vuodessa, minkä vuoksi sedimenttiseurantojen riittävä toistoväli on noin 10 vuotta.

Pienten järvien planktonia, pohjaeläimistöä ja kalastoa on myös syytä seurata, sillä lajiston ja lajienvälisten runsaussuhteiden vaihtelu viestii järvien tilan muutoksista. Raskasmetallit laskeutuvat vesistöjen pohjille suoraan pohjaeläinten elinympäristöihin, päätyen sitten pohjaeläimiä syöviin kaloihin ja lopulta ravintoketjun huipulle ihmiseen ja suuriin petoeläimiin.

Koska seurantaohjelman pienten järvien vesiekosysteemien osuuden toteuttaa kukin maa omalla alueellaan, tarvitaan jatkuvaa näytteiden, laboratoriomenetelmien ja raportoinnin laadunvarmistusta tulosten vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi.

Ohjelman kehittämisen haasteet

Vesiympäristön yhteinen seurantaohjelma on kehitetty jäljittämään lähinnä Petsenganikelin päästötason vaihtelusta aiheutuvia ympäristömuutoksia. Norjalaisten, suomalaisten ja venäläisten yhteistyöhankkeissa sekä maiden kansallisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös muut ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät tulisi ottaa huomioon seurantaohjelmaa päivitettäessä ja edelleen kehittäessä. Kombinaatin päästöjen lisäksi alueen ympäristöön vaikuttavat ainakin pysyvät orgaaniset yhdisteet, kaukokulkeuma ja ilmastomuutoksen vaikutus haitta-aineiden liikkuvuuteen ja levinneisyyteen. Myös kalaan kertyvien haitta-aineiden pitoisuustasot sekä eri yhdisteiden yhteisvaikutus ihmiseen terveyteen tulisi selvittää alueilla, joilla kalaa hyödynnetään ihmisravinnoksi.

Lisätietoa vesiympäristöjen seurannasta

Lisää vesiympäristön seurantaohjelmasta englanninkielisistä julkaisuista:

Environmental Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area -
Implementation Guidelines

State of the Environment in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

Environmental Monitoring Programme for Aquatic Ecosystems in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area – Updated Implementation Guidelines

Environmental Challenges in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

Pasvik Water Quality Report

Pasvik Water Quality until 2013

Kuva: Esko Jaskari