Ympäristön tila

Inarin–Paatsjoen alueen ympäristön tilaan vaikuttavat eniten Kuolan niemimaan teollisuuden päästöt, kuten happamoittavat rikkiyhdisteet ja ympäristölle haitalliset raskasmetallit.

Saasteet leviävät raja-alueen eri osiin eri tavalla riippuen vallitsevista tuulista, vesien virtaussuunnista ja etäisyydestä päästölähteeseen. Pahiten saastunut alue on päästölähteiden välitön ympäristö, jossa huomattavat rikkidioksidi- ja raskasmetallipäästöt ovat vuosien saatossa tuhonneet kasvillisuuden lähes kokonaan. Päästöjen vaikutusalueelle muodostunut teollisuusaavikko on satojen neliökilometrien laajuinen. Ilman kautta leviävät päästöt kulkeutuvat vallitsevien tuulten mukana pääasiassa koilliseen.

Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Tästä huolimatta rikkidioksidipitoisuudet ovat joillakin osin raja-aluetta kohtuuttoman korkeat. Nikkelin kaupungissa, päästölähteiden ytimessä, ilman rikkidioksidipitoisuus on kolme kertaa korkeampi kuin sallittu raja-arvo. Raskasmetallien päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan, ja Norjan puolella tehtyjen laskeumamittausten perusteella ne ovat jopa viime aikoina kasvaneet.

Happamoittavat rikkiyhdisteet vähentyneet

Eri alueiden ympäristöt reagoivat eri tavalla happamoittavaan laskeumaan. Joissain happamoitumiselle

Happamoituminen

Happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että maaperän tai vesistöjen kyky vastustaa eli neutraloida ilmasta tulevaa hapanta laskeumaa alkaa heikentyä.

Happamoittavia yhdisteitä laskeutuu maan pinnalle sateen mukana märkälaskeumana tai hiukkasissa ja kaasuissa kuivalaskeumana.

happamoitumiselle luonnostaan herkissä järvissä Vätsärin ja Jardfjordin alueella on havaittavissa merkkejä vedenlaadun parantumisesta. Maaekosysteemien tilaa voidaan seurata esimerkiksi happamoitumiselle herkkien jäkälien määriä arvioimalla. Satelliittikuvat osoittavat, että jäkäläpeite on lisääntynyt alueella 10 vuoden aikana (1994–2004). Maajäkälät ovat alkaneet palautua 10 km sulatosta länteen, ja puiden rungoilla ja oksilla kasvavissa epifyyttijäkälissä on havaittu elpymisen merkkejä 70 km:n etäisyydellä sulatosta länteen.

Raskasmetallit pitkäkestoinen ongelma

Raja-alueen raskasmetallipäästöt eivät ole vähentyneet lainkaan. Seurantatiedot osoittavat, että nikkelilaskeuma on jopa lisääntynyt viime vuosina.

Maa- ja vesiekosysteemeissä raskasmetallipitoisuus laskee jyrkästi siirryttäessä etäämmälle sulatoista. Kuitenkin järvien ja jokien sedimenteissä, maa-aineksessa ja kasveissa on havaittavissa kohonneita raskasmetallipitoisuuksia jopa 50 km:n etäisyydellä sulatosta. Sammalten ja neulasten raskasmetallikertymä on kasvanut viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana. Raskasmetallien kohdalla saastumisongelmaa pahentaa se, etteivät ne poistu kierrosta lainkaan, vaan kertyvät ravintoketjuihin rikastuen suuriin petoeläimiin.

Selvimmin Petsenganikelin päästöjen vaikutukset näkyvät Paatsjoessa. Saasteita kulkeutuu joen alajuoksulle jätevesien mukana ja ilmateitse. Raskasmetalli- ja sulfaattipitoisuudet sekä orgaanisten yhdisteiden määrät ovat suurimmillaan sulattojen lähellä ja pienenevät siirryttäessä alavirtaan päin. Joen yläjuoksulla, ennen päästölähteitä, haitta-aineiden pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin jätevesille altistuvalla alajuoksulla.

Paatsjoen vesistössä ei ole havaittu pitoisuustasojen laskua kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Saasteiden vaikutukset näkyvät konkreettisesti esimerkiksi kaloissa, joiden elimistöön haitta-aineet kertyvät. Saastuneimmalla alueella kaloilla on havaittu kudosten ja sisäelinten epämuodostumia sekä muun muassa munuaiskiviä. Kalojen haitta-ainepitoisuudet ja epämuodostumat vähenevät siirryttäessä etäämmälle päästölähteistä.

Lisätietoa raja-alueen ympäristön tilasta löytyy näiltä sivuilta sekä julkaisuissa:

Stebel, K., Christensen, G.N., Derome J. and Grekelä I. (editors). 2007.
State of the Environment in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area. The Finnish Environment 6/2007

Carolyn Symon (Environmental Editing Ltd)
Paatsjoki-ohjelma – Yhteistyöraportti 2008.

Puro-Tahvanainen, A., Zueva, M., Kashulin, N., Sandimirov, S., Christensen, G.N. and Grekelä, I. 2011.
Pasvik Water Quality Report. Environtal Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

Ylikörkkö, J., Zueva, M., Kashulin, N., Kashulina, T., Sandimirov, S., Christensen, G., Jelkänen, E. 2014
Pasvik Water Quality until 2013

Rautio, P., Poikolainen, J. 2014:
State of the terrestrial environment in the joint Finnish, Norwegian and Russian border area on the basis of bioindicators. Final technical report of the Pasvik Environment Monitoring Programme

Ylikörkkö, J, Christensen, G.N., Kashulin, N., Denisov, D., Andersen, H.J., Jelkänen, E. (edit.) 2015:
Environmental Challenges in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

Kuva: Jukka Ylikörkkö